Velkajärjestelylain 42.4 § määrittelee perusteet, jonka mukaan maksuohjelma voidaan määrätä raukeamaan tuomioistuimen toimesta. Tuomioistuin voi määrätä velallisen maksuohjelman raukeamaan velkojan hakemuksesta, jos:
- 1) velallinen on olennaisesti laiminlyönyt maksuohjelman noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä;
- 2) maksuohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee seikkoja, jotka olisivat estäneet velkajärjestelyn, jos ne olisivat olleet tiedossa velkajärjestelystä päätettäessä; tai
- 3) velallinen on vaarantanut maksuohjelman toteutumisen velkaantumalla ilman välttämättömään toimeentuloonsa liittyvää tai siihen rinnastettavaa perustetta taikka laiminlyömällä muulla tavoin myötävaikutusvelvollisuutensa.”
Jos yksi näistä tilanteista on käsillä, velkoja voi vaatia maksuohjelman raukeamista ja tuomioistuin voi myöntää sen. Ensimmäisessä kohdassa velallisen laiminlyönnin tulee olla olennainen, eli vähäinen laiminlyönti ei riitä siihen, että voidaan hakea maksuohjelman raukeamista. Laiminlyönnin olennaisuutta arvioitaessa huomiota kiinnitetään laiminlyöntien yhtäjaksoiseen jatkumiseen tai niiden pidempiaikaiseen toistumiseen ilman hyväksyttävää syytä.
Jos velallinen ja velkojat ovat sopineet maksuohjelman muuttamisesta vapaaehtoisesti, velallisen tulee noudattaa myös tätä maksuohjelmaa. Jos velallinen jättää noudattamatta vapaaehtoisesti sovittua maksuohjelmaa ilman hyväksyttävää syytä, myös se voidaan määrätä raukeamaan. Velallisen maksuohjelma voidaan myös määrätä raukeamaan, jos velallinen ei noudata muuta ohjelmaan sisältyvää määräystä.
Toinen tilanne, jonka mukaan velallisen maksuohjelma voidaan määrätä raukeamaan on käsillä, jos maksuohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee seikkoja, jotka olisivat estäneet velkajärjestelyn, jos niistä olisi tiedetty velkajärjestelyä hyväksyttäessä. Jos esimerkiksi este velkajärjestelyn hyväksymiselle ilmenee vasta maksuohjelman vahvistamisen jälkeen, ei velkajärjestelyn hyväksymiselle ole perustetta ja maksuohjelma määrätään raukeamaan. Edellytyksenä sille, että velkoja voi hakea maksuohjelman raukeamista on, että velkoja ei ole tiennyt esteestä aikaisemmin ja ei siten ole voinut vedota tähän esteeseen velkajärjestelyn käsittelyn yhteydessä.
Jos velallinen velkaantuu ilman, että siihen on välttämätöntä tarvetta, voi maksuohjelman raukeamiselle olla perustetta. Velallinen ei siis saa ottaa turhaa velkaa maksuohjelman aikana, vaan tarkoituksena on se, että velallinen pääsee veloistaan pois ja takaisin jaloilleen. Samaa periaatetta ilmentää velallisen velvollisuus myötävaikuttaa velkajärjestelyn aikana. Se sisältää nimenomaan kiellon siitä, että velallinen ei saa ottaa lisää velkaa maksuohjelman aikana. Poikkeuksena on tilanteet, joissa velan ottaminen liittyy velallisen välttämättömään toimeentuloon. Maksuohjelma voidaan siis määrätä raukeamaan myös, jos velallinen laiminlyö myötävaikuttamisvelvollisuutensa. Edellytyksenä maksuohjelman raukeamiselle on se, että velallinen velkaantumisellaan vaarantaa maksuohjelman toteutumisen. Velallinen voi velkaantua maksuohjelman aikana esimerkiksi siten, että hän ei maksa menojaan, vaikka velallisen tulojen olisi pitänyt riittää menojen kattamiseen. Tällöin on perusteet maksuohjelman raukeamiselle.
Velallisella on oikeus ottaa uutta velkaa, jos se liittyy hänen välttämättömään toimeentuloon. Jos velkaa on otettu välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja se viivästyttää maksuohjelman toteuttamista, maksuohjelman raukeamiselle ei silti ole perustetta. Myös verovelan maksaminen, joka hidastaa maksuohjelman toteuttamista, ei ole peruste maksuohjelman raukeamiselle.
Velallisen myötävaikuttamisvelvollisuuteen kuuluu velkajärjestelylain 7.1 §:n mukaan myös se, että velallinen saa käyttää varojaan vain välttämättömiin elinkustannuksiin ja niihin menoihin, jotka hän on oikeutettu suorittamaan. Velkajärjestelylain 7.2 § sisältää velallisen velvollisuuden ylläpitää ja parantaa maksukykyään:
“Velallinen on velvollinen myötävaikuttamaan siihen, että velkajärjestely voidaan asianmukaisesti toteuttaa ja että selvittäjä voi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä. Velkajärjestelyä haettuaan velallisen tulee pyrkiä ylläpitämään maksukykyään ja ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin maksukykynsä parantamiseksi, joita häneltä kohtuudella voidaan edellyttää.”
Jos velallinen rikkoo hänen myötävaikutusvelvollisuutensa, voidaan maksuohjelma määrätä raukeamaan. Esimerkiksi velallinen on velvollinen vaihtamaan työnsä parempipalkkaiseen työhön, jos hänellä on siihen mahdollisuus. Jos velallinen laiminlyö tämän velvollisuutensa, maksuohjelman raukeamiselle on perustetta. Velallisella ei ole myöskään oikeutta irtisanoutua työstään ilman pätevää syytä ja tällainen irtisanominen voi olla peruste siihen, että maksuohjelma voidaan määrätä raukeamaan.
Velkajärjestelyn tavoite on parantaa velallisen taloudellista tilannetta. Siihen pyritään velkoja alentamalla taikka poistamalla velallisen maksuvelvollisuus. Velallisella ei siis ole oikeutta heikentää maksukykyään, vaan hänellä on velvollisuus parantaa sitä kohtuullisuuden rajoissa.
Maksuohjelman raukeaminen oikeuttaa velkojat velkajärjestelylain 42.6 §:n mukaan vaatimaan maksua saatavastaan velalliselta niiden ehtojen mukaan, joita olisi ollut noudatettava ilman velkajärjestelyä. Velallisen ei kuitenkaan tarvitse suorittaa velalle viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta, jollei tuomioistuin määrää toisin. Kun maksuohjelma määrätään raukeamaan sen oikeusvaikutukset lakkaavat sekä velkojen aikaisemmat ehdot palaavat voimaan. Näin ollen velkojille astuu voimaan alkuperäiset oikeudet, jotka olivat heillä ennen velkajärjestelyä.
Velallisen kuolema maksuohjelman aikana saa aikaan maksuohjelman raukeamisen. Menettelystä kuoleman jälkeen säädetään velkajärjestelylain 43 a §:ssä:
“Jos velallinen kuolee, velat on vainajan jälkeen otettava huomioon maksuohjelmassa säänneltyjen ehtojen mukaisesti. Velkojat ovat oikeutettuja niihin lisäsuorituksiin, jotka velallisen olisi maksuohjelman mukaan ollut maksettava. Jos velallisen maksuohjelman mukaan säilyttämä, vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi ennen kuin maksuohjelmaan perustuva maksuvelvollisuus on täytetty, omaisuuden myyntihinnasta maksetaan rahaksimuuttokustannusten jälkeen velat, joista omaisuus on vakuutena.”
Yrityksen saneerausmenettelyn ja konkurssin vaikutus maksuohjelman raukeamiseen
Jos velallisen maksuohjelman aikana päätetään yrityksen saneerausmenettelyn aloittamisesta, velallisen maksuohjelma määrätään raukeamaan. Tästä säädetään velkajärjestelylain 47 §:ssä seuraavasti:
“Jos velallinen on yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja ja maksuohjelman aikana tehdään päätös velallista koskevan, yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta, tämän lain nojalla vahvistettu maksuohjelma raukeaa. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että maksuohjelma ei yrityksen saneerausmenettelystä huolimatta raukea, jos tähän on erityinen syy sen vuoksi, että pääosa maksuohjelmaan sisältyvistä veloista on ohjelman mukaisesti suoritettu.”
Kun maksuohjelma raukeaa, siihen sisältyneet velat otetaan huomioon saneerausmenettelyssä sen suuruisina, kuin ne olisivat olleet ilman velkajärjestelyn järjestämistä. Jos kuitenkin suurin osa maksuohjelmaan sisältyneistä veloista on jo suoritettu maksuohjelman mukaisesti ja tämän vuoksi raukeamisesta poikkeamiseen on erityinen syy, maksuohjelma ei raukea, vaikka yrityksen saneerausmenettely alkaisi. Se tuomioistuin, jossa yrityksen saneerausmenettely on vireillä, tekee päätöksen maksuohjelman raukeamisesta.
Maksuohjelma raukeaa myös, jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen kuin maksuohjelma päättyy. Tästä säädetään velkajärjestelylain 43.1 §:ssä:
“Jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen maksuohjelman päättymistä, maksuohjelma raukeaa. Velkojan oikeus konkurssissa määräytyy tällöin samoin kuin jos maksuohjelmaa ei olisi vahvistettu.”
Jos kuitenkin pääosa veloista on jo maksettu maksuohjelman mukaisesti ja tämän vuoksi löytyy erityinen syy, jonka vuoksi maksuohjelman ei tulisi raueta, tuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta määrätä, että maksuohjelma ei konkurssin vuoksi raukea.
